Kolmannen asteen kuulustelu

Ensimmäisen työpäivän aamu. Valitettavasti se alkoi pienellä flunssan poikasella, tai oikeastaan flunssa alkoi jo eilen, mutta toivoin sen jo parantuvan aamuun mennessä. No, yskäisenä sitä sitten pitää mennä uuteen työhön, ei tässä muu auta. Taitaa olla jo neljäs kuppi teetä menossa tänä aamuna, toivotaan että toimii. Täytyy myöntää että on perhosia vatsassa ja en malta odottaa että tämä päivä ja viikko olisi jo ohi, jotta pääsisin asettumaan uuteen työhöni ja tutustumaan paikkaan paremmin! Toivottakaa onnea.

Kevennyksenä; Paivi, Pippuri ja Johanna antoivat minulle tämän hauskan tunnustuksen... :) Kiitoksia!

"Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:

1.Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen.
2.Kopioi kuva ja liitä blogiisi.
3.Laita linkki keneltä sait tunnustuksen.
4.Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.
5.Anna tunnustus seitsemälle.
6.Linkitä nämä blogissasi.
7.Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta."

Olen muutaman samantapaisen tunnustuksen jo tehnytkin täällä ja täällä, mutta yritän keksiä 7 uutta seikkaa...

1. Olen pienenä kokeillut viulun ja pianon soittoa, pianota soitin muutaman vuoden ala-asteikäisenä ja uudestaan alle kaksikymppisenä. Nyt taito on taas päässyt ruostumaan, enkä varmaan osaisi soittaa kuin muutaman kappaleen kokonaisuudessaan. Joskus kateellisena katselen miehen taitavaa kitaransoittoa ja kiroan pianon soittoni jättämistä.

2. Minulla on nykyään jatkuva matkakuume. Koko ajan tekee mieli lentää jonnekin ja kierrellä uusissa paikoissa, keräten uusia kokemuksia. En malta odottaa seuraavaa Suomen matkaamme ja lentokoneessa istumista, vaikka se kahden päivän jälkeen onkin hyvin rasittava kokemus. Mutta seuraavalla kerralla minulla on ainakin mies mukanani. :)

3. Olen huono kokkaamaan, mutta leipominen onnistuu melkein aina täydellisesti. En ole hyvä improvisoimaan keittiössä, yleensä seuraan reseptejä uskollisesti. Haluaisin käydä jonkinlaisen peruskokki-koulun, jotta oppisin tekemään erilaisia ruokia, varsinkin aasialaisia ruokalajeja.

4. Olen aina ajoissa joka paikassa, yleensä ensimmäisenä muita odottamassa ja se on minusta ärsyttävää. Jos joskus jopa yritän olla "muodikkaasti myöhässä", muut ovat vielä enemmän myöhässä ja onnistun silti saapumaan paikalle ensimmäisenä. Mies on taas tässä asiassa täysin päinvastainen ja saa minut joskus raivon partaalle hitaalla valmistumisellaan.

5. Olen ollut BumtsiBum!-ohjelmassa yleisössä, vanhan tyttökuoromme kanssa, ja kyllä jännitystä riitti. Ja täällä viime keväänä pääsin myös Uuden Seelannin uutisiin haastatteluun, joten maailmanvalloitus jatkuu yhä.

6. Minulla on aina kylmä. Kesät, talvet nukun pyjamahousuissa ja pitkähihaisessa paidassa, sukat jalassa. Käteni ja jalkani ovat aina jääkylmät. Mies aina vitsailee että suomalaiset ovat todellisia herkkiksiä, mutta aina korjaan, että se on kyllä vain minä ja huono verenkiertoni. En ole koskaan ollut yhtä kylmä kuin Uudessa Seelannissa ollessa, mutta onneksi asumme nyt modernissa asunnossa, joten lämpötilat pysyvät mukavan kotoisen 20 asteen tuntumissa. Saunaa on kyllä ikävä useasti!

7. Olen todellinen musiikki-natsi. Kun olemme bileissä jonkun luona tai tässä meillä kotona, yritän aina päästä vaihtamaan musiikkia enemmän omaan makuuni sopivaan. Tämä on ehkä yksi ärsyttävimmistä tavoistani. Hyvä musiikki kun antaa minulle niin hyvän fiiliksen, varsinkin kun edessä on hauska ilta kaupungilla. En viihdy yöklubeissa, mielummin menen pubeihin tai rock-baareihin, jossa musiikki on mielestäni tasokkaampaa eikä liian kovalla, jotta pystyy vielä juttelemaan ystävien kanssa.

Kuten Johanna tuolla aikaisemmin sanoi, minä myös haluan haastaa uusien lempiblogieni kirjoittelijat sekä vanhat lempparini. Joten haastan seuraavat bloggaajat jakamaan omat seitsemän seikkaansa;

Jenni B:n jenkeistä, Afraid of Butterflies-blogista, Jaanan Transilvaniasta, Metsän Takana-blogista, J:n Australiasta, Lentoharjoituksia-blogista, Mimin Uuden Seelannin Queenstownista, Mimi-blogista, Minean Haavelijan Päiväkirja-blogista, Annan Jungle Boogie-blogista sekä last but not least Piparmintun Karamellimaa-blogista. :)

Minun Elokuvani

Tämän seuraavan postauksen löysin Mikaelan blogista. Hassu, ja sopivan kepeä tähän laiskaan sunnuntai-iltapäivään. Tänään en aio tehdä YHTÄÄN mitään. Tätä päivää olen odotellut koko viikon (säälittävääkö?) Aion löhötä koko päivän banaanikuvioisissa pyjamahousuissani, katsoa DVD:eitä miehen kanssa; Chris Rockin stand upia, Bill Hicksiä (myös stand upia) ja muutaman leffan. Jossain vaiheessa meinaan kyllä kokata illallista kahdelle ja tehdä tunnin work outin, mutta sitä ennen aion kyllä olla aivan patalaiska ja saamaton (tosin onhan tämä blogin kirjoittaminen jonkinlainen saavutus sekin.) Viikonloppu oli niin ihanan rentouttava tuolla maalla Hawkes Bayssa ollessa että taisi jäädä tuo relaus-vaihde päälle, oli mukava puuhailla anopin kanssa keittiössä, käydä hedelmätilalla kävelemässä karvaisen kaverimme kanssa, pyöräillä pienen kaupungin keskustaan kahvilaan istumaan ja katsella upeita Uuden Seelannin maisemia. Joka puolella kasvoi kirsikka-, omena- ja muita kuvankauniita puita täydessä kukassaan. Koko hedelmätila oli vaaleanpunaisten ja valkoisten kukkien päällystämä, aivan kuin lunta olisi satanut hedelmäpuiden ylle. Tuli melkein Japani mieleen, vaikka en sielläpäin maailmaa ole kyllä käynytkään. Mutta kuvattiinhan Uudessa Seelannissa mm. Tom Cruisen elokuva The Last Samurai, joten jotain samankaltaisuutta Japanin kanssa NZ:llä täytyy olla.

Kuvia matkastamme minulla ei sattuneesta syystä ole, koska kameramme päätti sanoa sopimuksen irti kuukausi sitten. Mutta nyt tähän postaukseen, jonka kopioin Mikaelan blogista...

Jos elämästäsi tehtäisiin elokuva, kuka esittäisi sinua, ihastuksen kohdettasi, parasta ystävääsi, vanhempiasi ja pahinta vihollistasi?

Oih. Tämä on vastustamaton haaste kaltaiselleni leffafriikille. :)

Minä itse;

Mies heti siihen että "Kirsten Dunst", mutta itse en pahemmin ko. näyttelijästä pidä, vaikka kuulemma miehen mukaan eniten muistutan Kirsteniä. Ehkä itse valitsisin vaikka Drew Barrymoren, koska naisella on tietynlaista särmää ja on nuoruudessaan osoittanut mieltään eri tavoin, ja muutenkin sopivan maanläheinen näyttelijä, johon on helppo samaistua. :)

Ihastukseni:
Jake Gyllenhaal. Tämä oli todella hauska valinta, koska mieheni muistuttaa todella paljon Jakea. Löysimme tämän yhden kuvan, jossa Jakella on aivan samanlainen hymy kuin miehelläni. Näyttelijästä en niin erityisemmin pidä, ihan jees, mutta ulkonäkö päätti tämän puolestani. :) Ja saimmepa hyvät naurut miehen kanssa.

Paras ystäväni:
Isosiskoni on ehdottomasti parhain ystäväni. Ja häntä esittäisi ilman muuta Catherine Zeta Jones, jota siskoni muistuttaa kovasti :) Ja lisäksi isosiskoni on Catherinen tapaan myös hyvä ja rakastava äiti. :) Ja aina tukena ja turvanani. Sisko siis, ei Catherine.

Äitini:
Julie Walters. Aivan kuin ihanan energinen, hauska, elämän iloa ja rakkautta täynnä oleva äitini. Varsinkin elokuvassa "Mamma Mia" Julie Waltersin hahmo muistutti äitiäni, niin suloinen ja rakastettava. Maailman mukavin ihminen, joka ei koskaan sano pahaa sanaa kenestäkään. :) Ja tälläisen kuvan saan myös Juliesta.

Isäni:
Robert Carlyle. Hieno näyttelijä, yksi lemppareistani ja muistuttaa aina kovasti isääni ulkonäöltään. :)

Veljeni:
Halusin lisätä tähän myös veljeni, koska jotenkin vaan tuntui että muutoin jätän yhden elämäni tärkeimmistä ihmisistä pois tästä listasta ja sitten löytyi vielä niin sopiva näyttelijäkin. :) Woody Harrelson ehdottomasti näyttelisi veljeäni, joka on samalla tavalla aina "the life of the party" ja porukan pelle. :) Aina saa nauraa vatsa kippurassa veljen vitseille ja hulvattomuudelle. Ja veikka kun on aina yhtä cool kuin Woody elokuvassa Natural Born Killers Mickeynä. :)

Viholliseni: Megan Fox tai Tara Reid (joka muuten muistuttaa kummasti vanhaa pomoani ;) Feikit, aivottomat kanat, jotka eivät osaa olla hiljaa, tarvitseeko tuohon nyt muuta kirjoittaa selitykseksi...

Hyvää laiskaa sunnuntaita kaikille! :)

*insert funny yet witty title here*

Taitaa olla blogin kirjoittaminen tiukassa tänä vuonna. Vaikea löytää aikaa nykyään, mikä siinä oikein onkin! Sain vuoden ensimmäisen haasteen Piparmintulta, Stellinalta ja Marguetalta. Eli minun täytyy kertoa 6 asiaa itsestäni. Olen tehnyt vastaavan postauksen aiemminkin, mutta yritän silti keksiä muutaman uuden suhteellisen mielenkiintoisen seikan itsestäni. :)

1. Inhoan shoppailua, se on minulle hyvin epämieluista puuhaa, ehkä suurin syy siihen kuuden vuoden työskentely kaupoissa ja asiakaspalvelussa. Shoppailu imee minusta kaiken energian ja jättää aina uupuneeksi. Vaatteiden päälle sovittamista en harrasta juuri lainkaan. Omalla työpaikalla kylläkin, hiljaisina hetkinä, paremman tekemisen puutteessa. :)

2. Olen (suurimman osa ajasta) perfektionisti. Sen huomaa eri asioista kuten töissä olemisessa; jos joku sattuu sotkemaan rakkaan Elle MacPherson-alueeni tai ei hoida työtään kunnolla, ärsyynnyn todella. Myös kotona perfiktionismini tulee esiin esim. ruuan laitossa tai leipomisessa, jos kaikki ei suju täydellisesti, poltan päreeni samantien ja aloitan alusta. Do it right or don't do it at all.

3. En voisi elää ilman musiikkiani. Tarvitsen sitä päivittäin, suurissa annoksissa, tai päiväni on pilalla. Musiikki inspiroi, antaa energiaa ja nostaa mieltä. Elän ja hengitän sitä.

4. Lempiviinejäni ovat shiraz ja shiraz rosé. Harvemmin nautin mitään muuta, mitä nyt alkoholijuomiin tulee.

5. Uuden vuoden lupaukseni oli ostaa pelkästään kosmetiikka-tuotteita, jotka eivät ole testattu eläimillä. Body Shop ja Lush ovat siis lempiliikkeitäni tällä hetkellä.

6. En voisi elää ilman chuck taylorsejani. Parempia kenkiä kuin Converset, ei olekaan. Eikä koskaan tule olemaankaan! Aion kerätä niitä lisää, kaikissa sateenkaaren väreissä ja tyyleissä :)Haastan seuraavat lukijani...
Elegian, Liljan, Katariinan, Jaanan, J:n ja Itkupillin.

Säännöt tähän kyselyyn: 1) Link to the person who tagged you. 2) Post the rules on your blog. 3) Write six random things about yourself. 4) Tag six people at the end of your post and link to them. 5) Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog. 6) Let the tagger know when your entry is up.

Pikkujouluputki

Pikkujouluja riittää tälle viikolle, kolmet olisi buukattu, viikonlopun jokaiselle päivälle. Huomisen eli perjantain työpaikan pikkujouluihin kaikki pukeudumme joksikin, itse aion olla Mrs Santa, eli punaista mekkoa tänään etsimään. Firma maksaa koko illan, niin miksipä emme laittaisi energiaa tuohon puvustukseenkin. Ihan mukavaa vaihtelua. Lauantaina taas olisi miehen työpaikan pikkujoulut, jossa mennään carting radalle autoilemaan ja siitä pomon kotipaikalle grillaamaan. Ja viimeisenä, sunnuntaina on suomalaisnaisten pikkujoulut Botanic Gardenissa. Kyllä tässä kiirettä riittää! Joululahjat ovat melkein kaikki luojan kiitos ostettu ja paketoitu, joten alkaa tuo joulustressi vähän jo helpottamaan. Jouluvalotkin ostin ikkunaan ja pöytäkuusen, joten alkaa kotikin näyttää mukavan jouluiselta. :)

Tässä vielä Susannen lahjoittama joulukysely;

Pidätkö joulusta? Miksi?

Miksi kukaan ei pitäisi joulusta? Hyvää ruokaa, seuraa ja antamisen ilo. Uskonnosta riippumatta!

Miten tahtoisit viettää joulusi? Kenen kanssa? Missä?

Unelmajouluni olisi puolet aikaa Suomessa perheeni kanssa, ja puolet aikaa mieheni ja oman perheeni kanssa Uudessa Seelannissa. :P Ei taida onnistua ellei pukki tuo minulle suihkukonetta etukäteen.

Onko sinulla joulukalenteria? Minkälainen?

Tottakai. Siskon lähettämä Fazerin suklaajoulukalenteri :) ja oma ostama Nalle Puh-kalenteri (jossa 25 luukkua!)

Pelkäsitkö pienenä joulupukkia?

Taitaa äidillä muutama kuva olla minusta itkemässä naama punaisena pukin polvella.

Mikä on ensimmäinen muistamasi joulu?

Kaikki joulut olivat aina yhtä ihania, sen muistan. Oli aina tunnelmallista, AINA oli lunta ja ruoka oli loistavaa. Miten se äiti aina saikin kaiken tapahtumaan, se se vasta olikin joulun taikaa. :)

Missä vietät joulusi tänä vuonna?

Hawkes Bayssa miehen vanhempien luona grillaten ja rannalla makoillen.

Oletko ollut tuhma vai kiltti tänä vuonna?

Kiltti enimmäkseen.

Mitä toivot eniten jouluksi?

Hyvää tunnelmaa, iloisia hetkiä ja hyvää ruokaa. Ja anoppini kokkaustaidot tietäen ainakin ruoka on hoidossa. :) Lisäksi ehkä uusia sukkia ja uuden Suomi-aiheisen seinäkalenterin...

Nimeä mieluisin jouluruokasi:

Äidin karjalanpiirakat, lanttu - tai bataattilaatikko, kylmäsavulohi ja herkkusienisalaatti.

Oletko kenties jo ostanut/saanut valmiiksi kaikki aikomasi lahjat?

Kaikki on tiedossa, täytyy käydä vain lunastamassa ja paketoida. :)

Mikä on sinun kaunein joululaulusi?

Monta, mutta esimerkiksi Oi Jouluyö, Tulkoon Joulu ja Sylvian Joululaulu. Noita kolmea rakastan soittaa pianollakin. Ja Lumiukko-teemakin on tottakai kaunis.

Paras jouluaiheinen leffa?

Lumiukko, eiköhän tuo ole jokaisen suomalaisen perusvastaus. Mutta myös Joulupukki ja Noitarumpu. :)

Paras joulumuisto?

Monia, ihania joulumuistoja on kertynyt lapsesta asti, ehkä ne parhaimmat ovat niitä perinteisiä; kinkun tuoksu aamuyöstä, äiti käy välillä kinkkua tarkastamassa ja joulukuusi hehkuu tuvan nurkassa. Jännityksen tunne nousee mahasta asti kun tietää että seuraavana päivänä on jouluaatto ja pukki tulee. :) Ollapa vielä lapsi.

Mitä joulussa odotat eniten?

Yhdessä oloa, lahjojen antamista, hyvää ruokaa ja seuraa. Hyvää mieltä kaiken kaikkiaan.

Minkälainen joukuusi teillä on?

Pieni pöytäkuusi jonka ostin The Warehousesta 18,99 dollarilla. Hyvin pelaa. :)

Osallistutko salaiseen pikkujoululahjojen vaihtoon koulussa tai työpaikalla?

Meillä on työpaikalla "secret santa" systeemi, niinkuin on miehen kotipaikallakin. Budjetti oli työpaikalla tosin paljon pienempi, ja ostin pomolleni "Oh god I'm so blonde sometimes!"-mukin. Varmasti tykkää. :)

Onko sinulla pikkujouluja tiedossa?

Huomenna, lauantaina ja sunnuntaina. Kolmet siis. Työpaikan, miehen työpaikan ja suomalaisten pikkujoulut. Huh, tiukka viikonloppu edessä!

Kuinka monta joulukorttia lähetät?

Ei tullut laskettua, olisikohan niitä ollut joku 15 tai noin.

Joulutoiveesi?

Että perheeni voisi olla täällä kanssani tai että voisimme olla miehen kanssa Suomessa perheen luona. :) Joka kerta kun kuulen "I'll Be Home for Christmas" laulun, hieman surettaa. Mutta ensimmäinen joulu pois kotoa on aina pahin.

Mitään ihmeempiä sääntöjä tähän kyselyyn ei liity, joten jokainen voi sen kopioida ja fiilistellä omaan tahtiin. :)

Vain yksi sana

Sillä aikaa kun työstän pidempää blogikirjoitusta viikonlopun tapahtumista, voin pitkästä aikaa postata haasteen. Tämänkertainen haaste tuli Itkupilliltä Los Angelesista. On tämä bloggaaminen jäänyt vähemmälle nyt kesän saavuttua tänne pallon toiselle puolen, hellettä pukkaa ja töissä alennusmyynnit senkun kiihtyvät. Täällä toimitaan päinvastoin kuin Suomessa; alennusmyynnit alkavat jo ennen joulua, joulushoppailijoiden iloksi. Mikäs sen mukavampaa. Saa joululahjat halvemmalla! Pitää yrittää ottaa itseään niskasta kiinni ja päivitellä tätä blogia enemmän. On vain niin paljon tekemistä, ettei meinaa vuorokauden tunnit riittää.

Here we go!

The most difficult part of this meme is, that you can only answer the questions with

a single word.

1. Where is your cell phone? table

2. Where is your significant other? work
3. Your hair color? fake
4. Your mother? best
5. Your father? sweetheart
6. Your favorite thing? bed
7. Your dream last night? religion
8. Your dream/goal? enlightment
9. The room you’re in? lounge
11. Your fear? irrational
12. Where do you want to be in 6 years? dunno
13. Where were you last night? work
14. What you’re not? patient
15. One of your wish-list items? i-pod
16. Where you grew up? Finland
17. The last thing you did? nailpolish
18. What are you wearing? robe
19. Your TV? boring
20. Your pet? hubby
21. Your computer? Apple
22. Your mood? sleepy
23. Missing someone? family

24. Your car? doghair
25. Something you’re not wearing? pounamu
26. Favorite store? music

27. Your summer? here!
28. Love someone? deeply
29. Your favorite color? green

30. When is the last time you laughed? yesterday
31. Last time you cried? dunno

The other part of the challenge is to nominate five people to take up the challenge on their own blogs.

Täten haastan kaikki blogini lukijat. :) Ja kaikki muutkin, kuka tänne nyt eksyykin.

Omituisten otusten kerho

HAASTE (jonka sain ihanalta Susannelta, kiitos Susku :) :
"Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Musiikin kuuntelu. Tarkemmin ottaen samojen levyjen kuuntelu uudelleen ja uudelleen... Kuuntelen musiikkia kausittaisesti, eli tietyt levyt pyörivät viikkoja ennen kuin vaihdan ne toisiin. Tällä hetkellä levylautasella pyörii Incubusta, Eddie Vedderiä, Kings of Leonia, Deftonesia ja Pearl Jamia. Kovimpina biiseinä tällä hetkellä Eddie Vedderin "Hard Sun" ja Kings of Leonin "Use Somebody", olen aivan koukussa. Mutta niin on onneksi mieskin. :)

2. Avokadot. Siitä lähtien kun saavuimme miehen lapsuuden kotiin Hawkes Bayhin, olen ollut hulluna avokadoihin. En pysty syömään enää paahtoleipääkään ilman avokadoa ja tomaattia. Hawkes Bayssa kävimme anopin kanssa ostamassa maailman parhaita avokadoja eräältä avokado-tilalta (hassu sana tuo avokado), enkä sen jälkeen ole voinut hallita riippuvuuttani. Margariiniakaan ei enää tarvitse käyttää, avoa vaan leivän päälle ja avot! :)


3. Elokuvat. Minulla on kaksi outoa elokuva-pakkomiellettä. Ensimmäisenä jatkuva näyttelijöiden nimien muistaminen. Minun täytyy AINA muistaa jokaisen vähänkin kuuluisan näyttelijän nimi, tai tulen hulluksi. Ja jollen muista nimeä, kymmenen minuutin pääni puhki miettimisen jälkeen joudun tarkistamaan sen IMDB:ltä. Toinen on elokuvien alussa esiintyvien tuotantoyhtiöiden logojen arvailu. Saatan elokuvan alussa huudahdella tyyliin; "NEW LINE CINEMA!!" tai "SPYGLASS ENTERTAINMENT!!" mikäli tuttuja logoja alkaa sadella ruudulle. Nämä molemmat pakkomielteet olen perinyt elokuvaguru-isoveljeltäni, jonka kanssa kilpailemme aina logojen ja näyttelijöiden muistamisesta. :)


4. Kännykkä, rahapussi, avaimet. Olen hullun varovainen näiden kolmen asian kanssa. Minne tahansa menenkin, aina ennen lähtöä tarkastan ainakin kolme kertaa että kaikki on mukana, ja laukku varmasti kiinni. Yksin matkustaessa maailman toiselle puolen tästä tuli todellinen pakkomielle passin, matkalippujen, rahapussin ja viisumin kanssa sählätessä. Ja jos otan tipankin alkomahoolia, tilanne vain pahenee, ja saatan tarkastaa tavaroitani jopa viiden minuutin välein. Ei huono pakkomielle, mutta joskus, jostain täysin käsittämättömästä syystä saatan unohtaa kännykän tai avaimet kotiin. ENKÄ YMMÄRRÄ MITEN SE ON MAHDOLLISTA!


5. Kuuhulluus. Jälleen kerran; en tiedä miten, mutta olen aina täydellä kuulla yöllä niin virkeä, että voisin tehdä kotona vaikka suursiivon tai pyöräyttää täytekakun. Minulla on ollut sama vika pienestä pitäen, enkä ymmärrä miksi. Mies aina naureskelee "kuuhullu"-väitteelleni, mutta en mahda asialle mitään. Käsittääkseni sille ei ole minkäänlaista tieteellistä selitystä, vaikka useat ihmiset siitä kärsivätkin. Joskus saatan valvoa keskellä yötä monta tuntia, enkä tiedä miksi, ja seuraavana päivänä saan selville että yöllä onkin ollut täysikuu. Mystistä.


Haastan tai pyydän liittymään tähän Omituisten Otusten Kerhoon seuraavat bloggaajat;

-Katariina Helsingistä
-Athelas ihan naapurista eli Uudesta Seelannista, Aucklandista
-Elegia, Koti-Suomesta
-Sari, USA:sta
-Johanna, myöskin Helsingistä

Elokuvia ja tunnustuksia

Elokuvafriikin paluu.... Viime aikoina olen nähnyt kolme hyvin vaikuttavaa uudehkoa elokuvaa, mikä on hyvin harvinaista minulle. Kahden elokuvista on ohjannut sama mies, eräs lempiohjaajistani, tanskalainen Lars von Trier. Aivan ensimmäisenä katsoin miehen ohjaaman elokuvan Breaking the Waves ja minisarjan nimeltä Riget - The Kingdom, josta ilmeisesti väännetään nyt amerikkalaista versiota a'la Stephen King. Tyypillistä. Mennään varastamaan pienempien budjettien ideat ja amerikkalaistetaan ne (esim. japanilaiset The Ring, The Grudge, Dark Water, The Eye, ym.) Amerikkalaisilla ohjaajilla ei tunnu riittävän omat ideat. ANYWAY, hiljattain katsoin mestariohjaaja von Trierin kaksi suurinta luomusta, tai ainakin kansainvälisesti tunnetuinta; Björkin tähdittämän musikaalin Dancer in the Darkin ja Nicole Kidmanin tähdittämän Dogvillen. Molemmat elokuvat jättivät minut enemmän kuin vaikuttuneeksi. Olin muutaman päivän ajan edelleen aivan elokuvien lumoissa ja ne jäivät vaivaamaan minua pitkäksi aikaa sen jälkeenkin. Lars von Trierillä on hyvin omatakeinen tyyli ohjata elokuviaan ja hän on tunnettu vahvoista naispäähahmoistaan, jotka hän laittaa mitä hirveimpien koettelumuksien eteen. Von Trier rakastaa haastaa katsojansa juuri näillä kovilla koettelumuksilla elokuvissaan. Erityisesti hänen loppukohtauksensa ovat hyvin moukarilla kasvoille-tyyppisiä, voimakkaita ja niskavillat pystyyn nostavia lopetuksia. Dancer in the Darkin aikana itkin enemmän kuin olen koskaan elokuvan vuoksi itkenyt, enkä yleensä sorru moiseen naiselliseen tunteiluun, mutta tämä elokuva osaa haastaa katsojansa, kiduttaa häntä loppuun asti ja vihdoin armahtaa lopussa traagisella finaalilla, joka saa aikuiset miehetkin pillittämään kuin pikkuvauvat. Tällaisia elokuvia saisi olla maailmassa enemmänkin.


Kolmas elokuva jonka vastikään katsoin oli näyttelijä Sean Pennin ohjaama Into the Wild. Tarina nuoresta miehestä, joka alkaa kapinoimaan yhteiskuntaa ja sen odotuksia vastaan ja karkaa Alaskaan asumaan yksin, keskelle erämaata. Elokuva perustuu tositapahtumiin ja mieheen nimeltä Christopher McCandless. Enempää en viitsi elokuvan juonta paljastaa, katsokaa itse, ette tule pettymään. Uskomaton elokuva kaikkine opetuksineen ja vapauden janoamisineen. Jokainen matkaaja tai reilaaja pystyy varmasti samastumaan Christopherin elämäntarinaan ja hänen vankkoihin moraaleihinsa. Olin hyvin vaikuttunut Sean Pennin ohjaustaidoista ja siitä, että tämä on Hollywood elokuva, mutta erilainen sellainen. Ja hyvän elokuvan lisäksi saa nauttia loistavasta soundtrackista, jonka on taiteillut Pearl Jamin uskomaton Eddie Vedder, ja tämä tekee elokuvasta vielä erikoisemman ja kauniimman.


Tänään olisi tarkoitus suunnata Aro Videoon hakemaan The Diving Bell and the Butterfly - Perhonen Lasikuvussa - dvd. Kirjan olen lukenut muutamaan otteeseen ja elokuvasta olen kuullut niin paljon hyvää, etten voi vastustaa kiusausta. Tämäkin pätkä minun kuului nähdä jo puolisen vuotta sitten, mutta jostain syystä en ole saanut aikaiseksi. Toivottavasti elokuva yltää korkeisiin odotuksiini. Vaikka kirjahan on aina parempi kuin elokuva... :)


Ja siihen tunnustukseen... Nana lahjoitti minulle ihanan kunniamerkin, jonka aion laittaa kiertoon... Kiitos Nana muistamisesta! Itse aion nimittää seuraavat bloggaajat;

1. Itkupilli - jonka kahta blogia seuraan jatkuvasti, Itkis kun kirjoittaa niin mieleenpainuvasti elämästään ja elämänarvoistaan L.A.:ssa.
2. Elegia - taitava valokuvaaja (ja nyt myös elokuvantekijä :) ja villin mielikuvituksen omaava runoilija
3. Eveliina - suomalaistyttö seikkailee Karibialla, mielenkiintoista lukemista aivan toisenlaisesta kulttuurista
4. Katariina - sielunsiskoni, australialaisen miehen kanssa naimisissa oleva nainen Helsingissä :) tietää paljon kahden kulttuurin välillä elämisestä :)
5. Piparminttu - parikymppisen tytön arkea karamellimaassa :)
6. Rita - kaikkea opetukseen ja elämään liittyvästä kirjoittava, kansainvälinen nainen.
7. Johanna - muotitietoinen bisnesnainen :D, joka kirjoittaa kaikesta arjen ja juhlan välillä



The Rules:
1. The nominated is allowed to put the picture on their blogs.
2. Link to the person who awarded you.
3. Nominate seven other people and link to them.
4. Leave a message on their blogs to make them aware that they're nominated.

JA, tähän loppuun ajattelin liittää musiikkia elokuvasta Dancer in the Dark. Björkin uskomaton tulkinta, ja joka varmasti elokuvan nähneille tuo eläviä muistoja mieleen tuosta kuuluisasta sydäntäsärkevästä finaalista. Jo tämä musiikki tuo kyyneleet silmiini.

Hottentotti

Brandon Boyd - Incubus

Ihanan Athelaksen innoittama lähdin mukaan tähän blogi-haasteeseen: "Nimeä viisi mielestäsi hyvännäköistä miestä viidessä minuutissa. Aika alkaa nyt!"

En voinut vastustaa kiusausta, ja näin lauantai-iltana, täysin väsyneenä työviikon jäljiltä tämä on mukava piristys. :) Huomenna suuntaamme Hawkes Bayhin, joten kohta nukkumaan...

Brandon Boyd - Incubus


Ben Harper


Jeff Buckley - (R.I.P.)

Mike Patton - mm. Faith No More, Mr Bungle, Tomahawk, Lovage, Fantômas


Joaquin Phoenix

I ♥ Your Blog & maanjäristys

Sain aikaisemmin toisen blogitunnustukseni Eveliinalta "banaanimaasta" eli Karibialta. :) Kiitos siitä, olen hyvin otettu! Karibia on aina ollut omalla "must go"-listallani, toivottavasti meillä olisi joskus vielä varaa kyseiseen reissuun. Sen kummempia sääntöjä ei taida tähän blogitunnustukseen liittyä, joten heitän tämän sitten Tarjalle Hollantiin. Mielenkiintoista seurata toisen ulkosuomalaisen elämää Hollannissa perheineen. Eli aikavyöhykkeeltä toiselle hyppien blogitunnustuksien lomassa. :)

Asiasta kukkaruukkuun, eilen illalla olimme miehen kanssa sängyssä katsomassa elokuvaa Lars and the Real Girl (jota muuten suosittelen lämmöllä!) ja yhtäkkiä sänky alkoi täristä, lattioineen päivineen. Rich sitten siihen huudahti "earthquake!" ja juoksi olohuoneeseen pelastamaan hyllyllä olevia veistoksiaan. Minä vain istuin sängyssä kauhusta kankeana, en ole koskaan eläissäni tuntenut moista luontoäidin oikkua. Vaikka järistys olikin pieni ja ohi hetkessä, se järkytti minua suuresti. Miten avuttomalta ihminen voi tunteakaan luonnon voimia vastaan! Järistyksen voimakkuus oli n. 4-5 Richterin asteikolla, tämän nettisivun mukaan. Rich sitten kertoi minulle vielä että Wellington on rakennettu maaperälle, jonka alla tapahtuu paljon lohkoliikuntoja, eli kallioperässä tapahtuvaa liikettä. Kuulemma on vain ajan kysymys, milloin Wellingtoniin iskee suuri maanjäristys ja tuhoaa koko kaupungin huterine taloineen. Hawkes Bayssa, josta Rich on kotoisin tapahtui maan pahin maanjäristys vuonna 1931, jossa kuoli 256 ihmistä. Järistyksen voimakkuus oli 7,9 Richterin asteikolla, ja se teki järkyttävää tuhoa erityisesti Napierin kaupungin alueella. Richin isoäiti muistaa vielä tapauksen. Selkäpiitä karmiva tarina.

Hastingsin kaupungin postitalo vuoden 1931 maanjäristyksen jäljiltä.

On ihmeellistä, miten täälläpäin maailmaa joutuu miettimään tällaisia seikkoja, joita Suomessa ei koskaan tule ajatelleeksi. Jopa työpaikalla meille annettiin turvaohjeet, mitä tehdä maanjäristyksen tapahtuessa. Me suomalaiset kun olemme täysin turvassa kaikenlaisilta luonnon oikuilta, televisiosta vain seuraamme uutisista hirmumyrskyjen ja tsunamien tuhoja. Tosin Uudessa Seelannissa ei tarvitse pelätä ydinvoimaloiden räjähtämistä, ym. koska maa on täysin ydinvoima-vapaa. Joka maalla ja maanosalla on siis omat plussansa ja miinuksensa.

Visa-kortti tempaus

Kamalan kylmä päivä Wellingtonissa, ehkä koko vuoden kylmin! Olen istunut sisällä koko päivän, lämmittimet täysillä, edelleen aikaeroa potien ja myös jonkinlaista omituista flunssaa, olo ei todellakaan ole hehkein. Huomenna olisi ollut ensimmäinen työpäiväni kuuteen viikkoon, mutta valitettavasti joudun soittamaan ja ilmoittamaan itseni kipeäksi. Mitähän oikein ajattelin, kun sanoin voivani tulla takaisin vain neljän päivän toipumisajalla. Hullu. Hyvä jos torstaihin mennessä olen toipunut, ellei tästä nyt kehkeydy jonkinlainen lenssu. Ei oikein bloggailukaan ole onnistunut väsymyksen takia, eikä mieskään ole asiaa helpottanut; on koko ajan halaillut ja roikkunut minussa kiinni kotiin saapumisestani lähtien haha.

No, asiasta kolmanteen, sain ensimmäisen kunniamainintani täällä Bloggerissa. Minulla ei aluksi ollut (eikä oikeastaan ole vieläkään) harmainta aavistustakaan, mikä näissä on käytäntönä, mutta koitetaan nyt. Saa sitten huomauttaa, mikäli tajusin homman aivan väärin, blondi kun olen (kaiken hiusvärin alla ainakin.) Eli iso KIITOS Itkupillille ja Ritalle, jotka molemmat niin avokätisesti lahjoittivat minulle visakortin:


Itse haluaisin muistaa seuraavia lukijoitani tällä sydämellisellä lahjoituksella:

• Katariina, joka on minulle todellinen sielunsisko, olemalla samankaltaisessa elämäntilanteessaan aussi-miehensä kanssa ja myös uskollinen tukijani/lukijani. Suuri kiitos siis sinulle, Kata! :D Olet ollut suuri apu. :)
  
• Athelas, joka jakaa rakkauteni Uutta Seelantia kohtaan, ja joka itsekin on muuttamassa tänne kauniiseen Aotearoaan kolmen viikon päästä. Sielunsisko siis hänkin (ymmärtää myös hyvien elokuvien päälle.)
  
• Itkupilli, tyylikäs ystävä Ameriikoista, joka on myös uskollisesti käynyt kommentoimassa ja jakamassa kokemuksiaan blogissani. :) Kauniiden kuvien näpsijä ja mainio kirjoittaja. (anteeksi jos en saisi sinulle tätä lahjoittaa, en tiedä sääntöjä NIIN hyvin!)
• Johanna, kotimainen kaverini, joka kirjoittaa hauskasti jokapäiväisestä elämästään ja myös kansainvälisestä elämästään, ja jolla on tyyli kohdallaan. :)
• Uutena tulokkaana mainitsen Nanan, joka on suhteellisen uusi lukija blogissani (niinkuin kaikki muutkin) ja joka myös jakaa rakkauteni Uutta Seelantia kohtaan! :D Tyyli on myös tällä lyylillä kohdallaan. ;) Ja Nana tottakai asuu myös toisella puolella maailmaa, minusta katsottuna, eli rakkaassa koto-Suomessa!
  

Ja säännöthän tähän tempaukseen olivat seuraavat:

Here are the rules
1. Only 5 people are allowed to receive this award.
2. Four dedicated followers of your blog.
3. One has to be new to your blog and live in another part of the world.
4. You must link back to whoever gave you the award
.
Ja suomeksi sanottuna siis
1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2...joista neljä seuraavat blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa
4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.

Uneton Itä-Suomessa

Tässä tehokasta ajanvietettä unettomuudesta kärsiville...

1) Vastaa kysymyksiin etsien vastaukset Googlen kuvahaun avulla.
2) Valitse kuva kuvahaun ensimmäisiltä sivuilta.

1) Ikäsi seuraavana syntymäpäivänäsi?

2) Minne haluaisit matkustaa?

Fidzi (ensi vuonna pääsen siellä käymäänkin kavereiden häissä! En malta odottaa! :) Viivytään siellä vähintäänkin 3 viikkoa ;)

3) Lempipaikkasi?

Miehen kotipaikka, Hawkes Bay, Uuden Seelannin "hedelmäkulho" :) Uskomattoman kaunis paikka, täynnä kuitenkin elämää, tekemistä ja nähtävää! Täynnä hedelmätiloja, upeita hiekkarantoja ja ystävällisiä ihmisiä.

4) Lempitavarasi?

Rakas pounamu (jade-kivi) kaulakoruni, ensimmäinen lahja jonka sain mieheltäni seurustelun alkuvaiheessa, kun olimme vielä erossa toisistamme. Mies oli sitä ensin pitänyt kaulassaan päivittäin, suudellut sitä, ja vielä kastanut sen Hawkes Bayn Wairoa-joessa (maori-tapa). Lähetti sen sitten minulle Suomeen päivittäin pidettäväksi. Pounamua ei saa koskaan ostaa itselleen tai kadottaa, tai se tuo todellista epäonnea. Muuten se suojelee omistajaansa ja toimii onnen amulettina.

5) Lempiruokasi?

Japanilainen ruoka on ehdoton lempparini nykyään ja varsinkin sushi! Wellingtonissa käymme paljon ulkona syömässä, ja erityisesti japanilaisissa ravintoloissa.

6) Lempieläimesi?

Koirat, mutta erityisesti kultaiset noutajat. Oma koirani Suomessa onkin jo 13-vuotias vanha herra ja mieheni kanssa olemme jo päättäneet ottavamme oman kultsi-pennun jossain vaiheessa, kun elämäntilanteemme on sopiva. :)

7) Lempivärisi?

Limen vihreä, ihanan energinen väri.

8) Tämän hetkinen tunnetilasi?

"exhausted"

9) Kulkuneuvosi?

10) Mitä teit viime lauantaina?

Pitää välillä palata "oman" ammattinsa äärelle, varsinkin täällä kotona ollessa.

11) Mitä teit viime sunnuntaina?

Nuf said

12) Keneltä näytät?

Kirsten Dunst... En parempaakaan keksinyt, en voi muuta sanoa kuin... "yeh right!!"