Suomeen olisi sitten lähtö ensi viikolla! :) APUVA! Sitä muun muassa olen järjestellyt ja siitä syystä ei oikein ole ollut bloggailulle aikaa. Viime Suomen reissusta on nyt kaksi vuotta, ja samoin siitä kun olen viimeeksi nähnyt äitiäni, siskoani, isoveljeäni, veljentyttöäni, siskonpoikaani ja muita rakkaitani. Mies on tulossa tällä kertaa mukaani, mikä tekee matkasta paljon mieluisemman. Ollaan nyt jo molemmat "kesälomalla" Wellingtonin talvessa, työt takana päin ja pakkailut edessä. Ensi viikko vietetään Hawkes Bayn rauhallisissa maisemissa anopin ja appiukon kestitettävinä.
Wellingtonin talvi on juuri nyt pahimmillaan eli vettä tulee kaatamalla ja tuuli on hyytävä. Joten maiseman vaihto on tervetullut! Suomessa meillä olisi tarkoitus viipyä ainakin syyskuuhun asti, mielellään olisimme jouluun asti, mutta katsoo nyt miten suunnitelmat kehittyvät. Sen jälkeen olisi paluu tänne Aotearoaan ja täältä taas Australiaan Melbourneen vuodeksi tai kahdeksi. Mutta suunnitelmat ovat hyvin auki, ei muuta kuin go with the flow ja katsotaan minne elämän virta vie.
Tänään kävin sitten viimeistä kertaa käyttämässä henkilökunta-alennustani Kirkcaldie & Stainsilla, ja mukaan tarttui muun muassa nämä neljä M.A.C.in ihanaa luomiväriä... sekä Nars:in Sheer Glow meikkivoide, johon olen aivan rakastunut. Sen parempaa meikkivoidetta en usko olevan olemassakaan. Uskomattoman kevyt, mutta peittävä meikkivoide joka antaa iholle kauniin luonnollisen näköisen hehkun. Jos et usko niin kokeile! (Ei uskoisi että olen työskennellyt kosmetiikka-myyjänä ;D )
perjantai 28. toukokuuta 2010
maanantai 24. toukokuuta 2010
Sevens osa 2
tiistai 18. toukokuuta 2010
Pavlova asu + Sevens 2010 osa 1
Kuuden kuukauden paussin jälkeen... Tässä nyt vihdoin viimein se kauan aikaa sitten lupaamani pavlova asu sieltä rugby Sevenseiltä sekä tapahtuma-päiväkirja noiden kahden ehkä elämäni hauskimman päivän ajalta!

Suomalainen pavlova.
(Huomaa pieni suomenlippu päähineessä.)



Suomalainen pavlova.
(Huomaa pieni suomenlippu päähineessä.)
Kiitos isosiskolle ihanista kurpitsapää kuvista. :) Itse pukeuduin siis uusiseelantilaiseksi jälkiruuaksi; pavlovaksi ja kolme kaveriani, tiimimme muut jäsenet, lampaiksi. Hyvin kiwiana-tyyppinen teema siis. Ensin aloitimme tuon kahden päivän biletyssession keskipäivän grillijuhlilla kaverin talolla, josta avautui takanani näkyvä maisema Tyynelle Valtamerelle. Päivä oli paahtavan kuuma niinkuin olimme arvanneetkin, joten takista ei tarvinnut huolehtia, tosin aurinkorasvaa kului ihan pullotolkulla. Kun iso bacon, eggs, mushrooms, tomatoes & toast-grilli-aamiainen oli syöty jälkiruokineen ja ensimmäiset viinit ja oluet korkattu, matka jatkui kaupungille kuljeskelemaan muun juhlaväen kanssa.
Tämä on tunnetusti yksi juhlien kohokohdista; näimme lukemattomia hienoja kostuumeja Mario Brotherseista Batmaniin ja Predatoriin. Yksi suurempi porukka oli pukeutunut voileiväksi; kaksi palaksi paahtoleipää, yksi kananmunaksi, yksi tomaatiksi, yksi kinkuksi...
Päivä jatkui kaupungilla kulkemisesta työpaikoille kavereita moikkaamaan ja vähän väliä sai pysähtyä poseeraamaan satunnaisten turistien ja ihailijoiden valokuviin. (Jos haluaa kokea millaista on olla rocktähti parin päivän ajan, suosittelen lämpimästi pukeutumista Sevenseihin!)
Tämä on tunnetusti yksi juhlien kohokohdista; näimme lukemattomia hienoja kostuumeja Mario Brotherseista Batmaniin ja Predatoriin. Yksi suurempi porukka oli pukeutunut voileiväksi; kaksi palaksi paahtoleipää, yksi kananmunaksi, yksi tomaatiksi, yksi kinkuksi...

Perinteen mukaan matkamme jatkui Loaded Hog-nimiseen pubiin satamaan, jossa koko juhlakansa kokoontuu joka vuosi ennen itse stadiumille menoa. Siellä satunnaiset juhlijat heitetään tai itse hyppäävät suosiolla mereen viilentymään ja pakoon keskipäivän paahtavaa hellettä ja meno on enemmän kuin levoton (tosin missä vaan juhlassa, jossa porukka on jo aivan kaatokunnossa keskipäivän aikaan on meno luonnollisesti hieman sekava.) Itse onnistuimme löytämään pöydän kakkoskerroksen terassilta, josta saimme katsella ihmisten mereen heittoa ja hyppäämistä turvalliselta korkeudelta juomiamme nauttien. Yhtäkkiä kuulimme jonkun huutavan "Silence!!" muutamaan otteeseen ja aloimme pälyillä ympärillemme, mutta ratkesimme kaikki ulvovaan nauruun kun näimme neljä Hannibal Lecteriksi pukeutuvaa "linnakundia" lähestyvän pöytäämme. Pojat tottakai halusivat ottaa valokuvan lampaidemme kanssa.

Pari tunti rauhallista tissuttelua ja varjossa värjöttelyä myöhemmin aloimme pikkuhiljaa valua stadiumin suuntaan monen tuhannen ihmisen tavoin. Matka stadiumille oli hyvin mielenkiintoinen; oli joukkolaulua, tanssia, jopa joukko strippausta (jonka ohitimme puolijuoksussa kikattaen), ja asuja luonnollisesti kaikissa sateenkaaren väreissä ja teemoissa. Ventovieraat tulivat poseeraamaan kanssamme satunnaisiin porukkakuviin, kehuivat pukujamme ja tarjosivat hörppyjä juomistaan, joista luonnollisesti kieltäydyimme. Stadiumin porteilla päätimme vielä tunkea muutamat juomapullot asuihimme, jotta emme joutuisi maksamaan sitä kamalaa $10 per olut/viinilasi stadiumilla, sillä meillä kaikilla oli tiedossa tiukka budjetti noille kahdelle päivälle. Kahdella lammaskaverillani oli taskumatti ovelasti kätkettynä lammasasun piilotaskuun, joka meni aivan täysillä läpi turvatarkastuksessa, vaikka naisvartija heidät hellästi taputtelikin ympäriinsä. Itse olin taas tunkenut muutaman Amstel-oluen shortseihini, jotka onneksi naisvartija ohitti taputteluvaiheessa. Sisälle päästyä pienien riemunkiljahduksien jälkeen suuntasimme itse stadiumin ovista sisään vellovan juhlakansan läpi.


Air New Zealand jakoi stadiumin porteilla "beads for kisses", "helmiä suudelmista".
(Osa kuvista täältä, osa omia.)
(Osa kuvista täältä, osa omia.)
Tunnisteet:
good times,
outoja kokemuksia,
ruoka,
vaatteet,
Wellington
lauantai 30. tammikuuta 2010
Strain & the Wellington 7s
Kuukausi jäikin välistä. Mitäs pienistä. Tässä btw paras lukemani kirja pitkään aikaan. Ostin sen miehelle joululahjaksi ja aloin sitten itsekin sitä lukea miehen suositusten jälkeen. Jäin koukkuun. Strain on aivan loistavaa vampyyri-actionia lässyn Twilightin jälkeen. Tässä kirjassa vampyyrit ovat vampyyreja ja ihmiset niiden uhreja. Toinen kirjailijoista on muuten Pan's Labyrinth elokuvan ohjaaja Guillermo del Toro. Suosittelen lämpimästi kaikille kauhun ja trillereiden faneille! Kirjasarjan seuraava osa julkaistaan muistaakseni kesäkuussa... Sitä odotellessa!


Sitten muihin aiheisiin... Kesä on ollut suhteellisen kuuma ja kiireinen, siksi bloggailu on jäänytkin. Töissä taas alennusmyynti menossa ja tänä tulevana perjantaina Wellingtonissa alkaa NZI Rugby Sevens turnaus, joka on kaupungin koko vuoden suurin tapahtuma ja tänä vuonna meikäläinen on menossa mukana! Täällä voi lukea aiheesta enemmän mikäli kiinnostaa, ja täällä viime vuoden Sevensien tunnelmista. Perinteisesti siis Sevensiin kaikki pukeutuvat naamiaisasuihin ja aihe voi olla mikä tahansa! Päivät vietetään areenalla rugbya katsoen ja siihen osallistuu 16 eri maan rugbyjoukkueet. Torstaina kaupungissa järjestetään suuri paraati, jossa nuo rugbyjoukkueet kulkevat koko kaupungin läpi noin 30 000 fanin palvomana. Perjantaina sitten alkaa itse turnaus, jota toinen toistaan värikkäisiin naamiaisasuihin pukeutunut kansa kokoontuu katsomaan Wellingtonin stadiumille. Perinteisesti itse pelien päättymisen jälkeen koko kansa kokoontuu kaupungin keskustaan, josta osa kaduista on kokonaan suljettu ja muutettu jättimäiseksi bilepaikaksi. Lauantaina sama homma jatkuu, ensin rugbya helteisellä stadiumilla j a biletystä kaupungilla aamuun asti. Naamiaisasu pysyy tiukasti päällä noiden kahden päivän ajan, ja yleensä toisena päivänä monen juhlijan asu onkin jo vähän kärsineen näköinen. Itse valitsin pitkän ja tuskallisen pohtimisen jälkeen pukeutua kiwi-aiheisesti pavlova-jälkiruuaksi. :) Nyt on sitten huovasta väännetty jättimansikoita ja kiivejä ja valkoinen röyhelömekko on jo valmiina, tarvitsee vain vielä tylliä marengiksi ympärilleen. Kuvia asusta ja pippaloiden tunnelmista tulee myöhemmin...
Tunnisteet:
ELOKUVAT,
good times,
kirjat,
outoja kokemuksia,
Wellington
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














































