Tänään oli ihanan aurinkoinen sää. Kävimme Richin kanssa ajelemassa koira-pakulla ja kesä näkyi kaikessa, ihmisten asuissa, puissa ja pensaissa, sekä meren turkoosin vihreässä värissä. Ihmiset olivat hyvällä tuulella, surffaamassa, istumassa puistoissa ja syömässä jäätelöä. En voinut uskoa miten monet olivat jo kesävaatteissa, itse juuri ja juuri tarkenin pitkähihaisessa paidassani. Tunnelma kaupungissa oli loistava, kesän voi aistia kaikessa ja kaikkialla. Ajoimme ensin Mount Victorian näköala-paikalle, jossa olen käynyt kerran aikaisemmin mutta pilvisellä säällä. Nyt paikka näytti vielä kauniimmalta ja vaikuttavammalta, ja vuorenhuippu oli täynnä turisteja ja ihmisiä piknikillä. Mt Victorialta avautuva näköala on henkeäsalpaavan kaunis, huipulta näkee Wellingtonin kokonaisuudessaan ja syvän turkoosin meren ympäröivän sitä.
Päätimme jatkaa ajelua, vaikka ruokakauppaankin oli tarkoitus suunnata, mutta halusimme ottaa kaiken irti aurinkoisesta päivästä, joten ajoimme vielä Lyall Bayhin, joka on suosittu surffauspaikka aivan lentokentän vieressä. Oli upean näköistä katsoa miten jättimäiset jumbojetit nousivat ilmaan aivan meren vieressä. Wellingtoniin laskeuduttaessa aina tuntuu kuin oltaisiin syöksymässä mereen, niin lähellä meri on kiitoradan päätä. Rannalla seurailimme surffailijoita ja lukuisia koiria juoksentelemassa omistajineen edestakaisin. Ilma tuoksui suolaiselta ja suurempia aaltoja löi hiekalle, saaden surffaajat yrittämään aallon harjalle nousua. En malta odottaa kesää.
Mt Victoria lookout
Wellington kaikessa kauneudessaan
Maoripatsas
Lyall Bay
Ihana koiruus keppinsä kanssa
Surffaajat
6 kommenttia:
Voi vitsit! Aikamoiset säät siellä :) Täytyy kyllä sanoa, että musta olis nyt tosi kummallista mennä jonnekin "kesään"..jotenkin olen ihan orientoitunut tähän syyssäähän :) ...liekö defenssimekanismi ;)
Oi miten ihanan aurinkoiset ja kesäiset maisemat! Tuli ihan mieleen Australian kesä ja meren tuoksu... Ja kylläpä tuo Wellington on kauniin näköinen kaupunki :) Juuri eilen juteltiin mieheni kanssa ja mietittiin josko lähtisimme ensi vuoden talvella käymään Australiassa sukulaisissa ja samalla voitaisiin sitten poiketa NZ:ssä :)
Kiva kun löysin blogisi. Uusi-Seelanti ja eläminen siellä valtavasti kiinnostavat minua.
Kuvasarja ja kirjoituksesi toivat mukavan ja aurinkoisen tunnelman tännekkin.
Johanna, tällä hetkellä sataa vettä mutta iltapäivällä pitäisi kirkastua. Sää vaihtuu niin nopeasti, hyvä kun ehtii edes huomata. Tuntuu kyllä vähän oudolta odotella kesää lokakuussa, mutta nyt tähän alka jo pikkuhiljaa tottua. Ehkä minullakin on jonkinlainen defenssimekanismi, ettei tulisi kotia liian kova ikävä :D
Katariina, sinulle oli varmaan aikamoinen shokki mennä ausseista takaisin Suomeen.. noin niinkuin ilmaston suhteen. Minusta tuntuu että totutteleminen Suomen talveen ja syksyyn olisi aikamoista kaiken auringonpaisteen jälkeen. :P Mutta kyllä kotimaa on aina kotimaa. :)
Tulkaa ihmeessä käymään ensi vuoden puolella, pääsisitte talvea karkuun sopivasti sieltä ja varmasti miehesi kaipailee myös kotiin. :) Saa nähdä iskeekö sinullakin kaipuu takaisin Australiaan... ;)
Susanne, anteeksi kun näköjään unohdin vastata sinun kommenttiisi (hapanpää). Mukava kun eksyit tänne, saan mahdollisuuden tutustua sinunkin blogiisi. :) Ja kiva kuulla että valokuvat piristivät! :)
Ihana meri ja kesäiset kauniit maisemat. Voi meillä, kuten tiedät, vihreys väistyy ja tilalle tulee pikkuhiljaa marraskuinen kaamos.
Siellä on kesä aivan kohta edessä, kevättä eletään nyt.
Tapasin nuoren isoäidin, jonka tytär on naimisissa Australiassa Melbornessa. Hän oli juuri ollut siellä 3 kuukautta ja kertoili lämpimästä keväästä. Tulipa jotenkin kaihomieli, kun kuunteli.
Uusi Seelanti näyttää ja kuulostaa satujen saarelta.
Lähetä kommentti